Onko laatikoittesi uumeniin kertynyt vanhoja kultakoruja tai rikkinäisiä kultakelloja? Jos vastaus on kyllä, olet vain askeleen päässä sievoisista rahatukoista.
Kullan myynti on kautta aikojen ollut helppo keino ansaita nopeasti rahaa. Kullan arvo ei suuremmin heittele, ja tällä hetkellä romukullasta maksetaan poikkeuksellisen hyvin.
Jos haluat vaihtaa tarpeettoman romukultasi käteiseksi, lue tämä artikkeli. Kerromme kullan myynnistä kaiken tarpeellisen ja opastamme sinua myymään kultasi parhaalla voitolla.
Mitä on romukulta?
Romukulta tarkoittaa kultaa, joka soveltuu parhaiten kierrätettäväksi uuteen käyttötarkoitukseen. Esimerkkeinä vaikkapa vioittuneet korut, vanhat kultahampaat tai kultakolikot.
Jos sinulla on kaunis mutta tarpeeton kultakoru, ei sitä kannata myydä romukultana – todennäköisesti saat siitä enemmän myymällä sen koruna vaikkapa antiikkiliikkeeseen tai kultasepälle. Toki minkä tahansa kultaa sisältävän esineen voi myydä romukultana.
Miten muutetaan kulta rahaksi?
Kulta on helppo muuttaa käteiseksi rahaksi, asuitpa sitten isossa kaupungissa tai Lapin uumenissa. Käytännössä voit myydä kultaa kolmella eri tavalla: netissä kultaan erikoistuneelle yritykselle, kaupungista toiseen kiertävään kullan ostopisteeseen tai kultasepänliikkeeseen.
Näistä tavoista paras on useimmiten netti, sillä niistä saa yleensä parhaan hinnan. Netissä toimivat kultaa ja muita jalometalleja ostavat yritykset voivat toimia ilman kalliita fyysisiä tiloja ja valtaisaa henkilökunta-arsenaalia, joten niiden katteesta riittää enemmän maksettavaa asiakkaalle. Nämä yritykset ovat myös keskittyneet pääasiassa kullan sekä muiden jalometallien ostoon.
Kultasepänliikkeissä ja kiertävissä kullan ostopisteissä on se hyvä puoli, että voit viedä oman romukultasi fyysisesti paikan päälle ja sopia hinnasta kasvokkain kullan ostajan kanssa. Nettiä käytettäessä joudut lähettämään myytävät tuotteet ostajalle postikuoressa. Tämäkin on toki turvallista ja yleensä myös ilmaista.
Netissä kultaa ostavia liikkeitä on useampia, mutta esittelemme alla yhden hyvän vaihtoehdon. Kullan myynti netissä hoituu käytännössä samalla tavalla muissakin alan nettifirmoissa.
Nettikulta.fi
Nettikulta on AAA-luokituksen saanut kullan ja muiden jalometallien ostoliike. Nettikulta.fi:llä on toimipiste Helsingissä, mutta se ostaa kultaa myös netin kautta.
Nettikulta, kuten muutkin kultaa ostavat paikat, määrittelee senhetkisen ostohinnan päivittäin vaihtuvan markkinahinnan mukaan. Nettikulta antaa kuitenkin hinnoilleen hintatakuun, eli se lupaa maksaa kullasta aina 0,50 euroa grammalta kilpailijan tekemää tarjousta enemmän. Hinta on suuruudeltaan korkeintaan 95 % maailmanmarkkinahinnasta.
Kullan myynti Nettikulta.fi:lle
Nettikulta.fi:lle voi lähettää myytäväksi tarkoitettua romukultaa ilmaiseksi ilman postikuluja. Esineet laitetaan turvapussiin, joka laitetaan valmiiksi maksettuun lähetyskuoreen. Turvapussin sisältö on vakuutettu 5 000 euroon asti eikä se kulje tavallisen postin mukana. Myyntipakkauksen voi tilata ilmaiseksi etukäteen Nettikulta.fi:ltä.
Jos et ole tyytyväinen Nettikulta.fi:n tarjoamaan hintaan, saat esineesi ilmaiseksi takaisin. Kaikki kullan ostajat eivät näin suinkaan tee. Tällöin toteutumattomasta kaupasta saattaa joutua pulittamaan jopa kymmeniä euroja.
Jos Nettikulta.fi:n tarjous miellyttää, saat maksun kultalähetyksestä 8 tunnin sisällä. Nettikulta ottaa vastaan kaikenlaisia kultaesineitä sekä lisäksi hopeaa, platinaa ja palladiumia. Jos tiedät kultatuotteidesi kultapitoisuuden ja tarkan kullan määrän, voi tarjousta pyytää myös ennen tuotteiden lähettämistä.
Nettikulta.fi:llä on myös ostopiste Helsingissä sekä paikkakunnalta toiselle kiertävä ostopiste. Näissä toimipisteissä voi käydä henkilökohtaisesti arvioittamassa kultaesineet. Jos haluat, voit kutsua ostopisteen omalle paikkakunnallesi.
Karaatti
Kultaesineet eivät ole koskaan täysin puhdasta kultaa, vaan ne on valmistettu erilaisista metalliseoksista. Kullan kanssa seoksissa käytetään esimerkiksi hopeaa sekä kuparia. Eri metalleja yhdistämällä esineistä saadaan vahvempia, ja niiden hinta myös halpenee kullan osuuden pienentyessä.
Seoksen kultapitoisuus ilmoitetaan karaatteina (lyh. K tai ka). Yksi karaatti on 1/24, ja 99,9-prosenttisesti puhtaassa kullassa on 24 karaattia.
Suurin osa suomalaisten omistamista kultakoruista ja -esineistä on 14 karaatin kultaa. Tällaisen esineen kultapitoisuus on 58,5 prosenttia. Kultapitoisuus voi kuitenkin olla myös esimerkiksi 8, 9, 18 tai 22 karaattia.
Kultapitoisuus määritellään vähimmäispitoisuutena, eli 8 karaatin kultaesineen kultapitoisuuden on oltava vähintään 33,3 prosenttia. Vaikka pitoisuus olisi hieman suurempi, esimerkiksi 35 prosenttia, on karaattilukema edelleen 8 karaattia. Seuraavaan karaattilukemaan (9 karaattia) vaaditaan 37,5 prosentin kultapitoisuus.
Kultaleimat
Esineen kultapitoisuus ilmoitetaan siihen lyödyssä leimassa. Leimassa ei kuitenkaan käytetä karaattia, vaan kullan pitoisuus ilmoitetaan promilleina. Yleisimmät kultaleimat ovat 375 (9 karaattia), 585 (14 karaattia), 750 (8 karaattia), 916 (22 karaattia) sekä 999 (24 karaattia).
Kullan hinta
Kullan hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Hinnan julkaisee London Bullion Metal Association, ja se tehdään jokaisena arkipäivänä kaksi kertaa päivässä. Kullan virallinen hinta ilmoitetaan dollareissa ja troy-unsseissa. Kullan troy-unssihinta määritellään 99,98-prosenttisesti puhtaalle kullalle.
Vaikka suurin osa romukullan ostajista perustaa hintansa kullan maailmanmarkkinahintaan, ei romukullan myyjä kuitenkaan saa kullastaan tätä hintaa. Ensinnäkin: suurin osa romukullasta on vain 14 karaatin kultaa, ja kullan markkinahinta annetaan puhtaalle 24 karaatin kullalle.
Kullan ostajat vähentävät maksamastaan hinnasta myös omat kulunsa sekä voitto-osuutensa. Mitä pienemmillä kuluilla yritys toimii, sitä paremmat mahdollisuudet kullan myyjällä on saada romukullastaan hyvä hinta.
Kultatuotteiden itsearviointi
Kullan ostajalle tulee lähettää vain kultaa sisältäviä tuotteita, sillä muuten ostaja maksaa postikuluja täysin turhaan. Ennen esineiden lähettämistä kannattaakin ensin tutkia itse niiden kultapitoisuutta. Tällä tavoin saat myös vihiä, paljonko rahaa voit kultaesineistäsi saada.
Nopein tapa kultapitoisuuden testaamiseen on käyttää magneettia. Jos esine ei kilahda magneettiin kiinni, se saattaa hyvinkin sisältää kultaa. Kulta ei nimittäin reagoi magneettiin millään tavalla. Kultaesineen sisällä olevat metalliosat kuitenkin näin tekevät – eli jos korusi lukossa on metallinen jousi, se tarttuu magneettiin.
Seuraavaksi kannattaa etsiä esineestä leimaa suurennuslasin avulla. Jos leima löytyy, se kertoo tuotteen kultapitoisuuden. Kun pitoisuus on selvillä, voit punnita esineet esimerkiksi kirjevaa’an avulla. Kulta on painava materiaali, joten pienikin koru tai kimpale saattaa olla yllättävän arvokas. Muista, että kultaesineitä kuitenkin väärennetään, eli leiman löytyminen ei välttämättä ole tae kultapitoisuudesta.
Kulta ei haise eikä maistu miltään. Jos korussa on metallinen tuoksu, se ei ole kultaa.
Kultaesineen voi tunnistaa myös lämmönjohtokyvystä. Laita esine ensin kylmään veteen ja ota se sen jälkeen käteesi. Jos esine alkaa lämmetä huomattavan nopeasti, on kädessäsi todennäköisesti kultaa. Voit myös vertailla esimerkiksi metallilusikan ja arvioinnin kohteena olevan kultaesineen lämpenemistä keskenään.
Kultapitoisuuden määrittely
Kultapitoisuuden määrän voi testata muutamilla eri tavoilla. Kultakokeessa tutkittavalla kappaleella vedetään viiru piiliuske- tai basalttikappaleeseen ja viereen viiru pitoisuudeltaan tutkitulla kultakappaleella. Kun kultaviiruja syövytetään laimealla typpihapolla, voidaan niiden värin ja liukenemisnopeuden perusteella määritellä testattavan kappaleen summittainen kultapitoisuus.
Kullan arvoinen kulta
Kulta on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Au. Lähes kaikissa maailman kulttuureissa kultaa pidetään poikkeuksellisen arvokkaana – syy voi liittyä kullan poikkeukselliseen keltaiseen väriin, sen tuhoutumattomuuteen tai vähyyteen. Jos kaikki maailmasta löydetty kulta valettaisiin yhdeksi kuutioksi, olisi sen sivu 20 metriä.
Kultaa esiintyy maapallon ytimessä, vaipassa ja kuoressa. Ytimen kulta on peräisin maapallon syntyajoilta. Ihmisten hyödyntämä kulta esiintyy maankuoressa, kullanhuuhtojien himoitsemina kultahippuina sekä meressä.
Kullankaivuu ja louhiminen aiheuttavat luonnolle vakavia haittoja. Romukullan kierrättäminen on siis kannattavuuden lisäksi myös ympäristöteko.